Vapaus ja luovuus elämässämme

Tämä artikkeli (julkaistu Minä Olen -lehdessä numerossa 6/17) on toinen osa artikkelisarjasta, joka kertoo vapaudesta tietoisuuden tilana. Sen ensimmäinen osa julkaistiin Minä Olen -lehdessä numerossa 5/17 ja kotisivuillani Ihmisyyteen.fi. Siinä käsiteltiin, kuinka ihminen void löytää vapauden kokemuksen tietoisuudessa, ajattelussaan. Vapaus on kyky luoda uusia ajatuksellisia ja toiminnallisia suhteita, uusia merkityksiä elämänsä asioihin ja tapahtumiin.
Epävapaan ihmisen ajattelu toimii vanhojen, ulkoa ja menneisyydestä opittujen mallien mukaisesti. Nämä ajatus-, tunne ja halumallit, näkemykset ja mielipiteet, mutta myös menneisyyden kokemukset toimivat ikäänkuin verhona ihmisen ja maailman välissä. Hän ei enää koe maailmaa sellaisena kuin se on. Tämä vanhojen mallien verho antaa hänelle valmiit mielipiteet, tunteet ja tarpeet sekä ympäröivää maailmaa että itseään kohtaan.
Jos ihminen haluaa elää tulevaisuudessa elämää, jonka lait ja sosiaaliset normit eivät perustu menneisyyteen, vaan vapauteen ja luovuuteen, on hänen vapautettava ensiksi oma ajattelumme ja oma elämämme.

Vapaus arjessa

Sitten, kun osaan käyttää ajatteluani vapaasti ja luovasti – kuten opin artikkelin ensimmäisessä osassa – pystyn kokemaan fyysisen elämämme asioiden ja tapahtumien henkisen alkuperän.
Kun esimerkiksi näen haarukan, koen ajattelussani olevani yhteydessä sen elävään ideaan. Tällä tavalla tiedän, mikä haarukan tarkoitus on ja mihin sitä käytetään, sillä kohtaan fyysisen haarukan lisäksi sen henkisen puolen. Ollessani intuitiivisella ajattelullani yhteydessä siihen, oivallan omasta ajatteluni vapaudesta riippuen haarukan totuuden. Kohdattuani haarukan henkisen idean, voin toimia fyysisen haarukan kanssa uudella tavalla. Minua ei nyt rajoita vanhat näkemykseni haarukoista, vaan luon itse vapaalla ajattelullani uuden tavan toimia.
Nyt saatan tosin miettiä, kuinka haarukka liittyy mitenkään arkisen elämäni vapauttamiseen. Tilanne muuttuu huomattavasti, jos muutan haarukka-sanan tilalle itselleni tärkeän esineen tai tapahtuman. Kun löydän elävän yhteyden esimerkiksi syömiseen ja ruoanlaittoon, siivoukseen tai puhelimeen vastaamiseen, huomaan, että jokaisessa teossa olen yhteydessä henkisen todellisuuden kanssa. Henkinen maailma on läsnä kaikkialla, tietoisuuteni voimat eivät vain vielä ole niin kehittyneet, että voisin läpäistä menneisyyden verhon ja kohdata ajattelussa todellisuuden henkisen puolen.
Jokainen teko ja toiminta on peräisin elävästä ideoiden maailmasta. Joka kerta, kun emme ole siitä tietoisia, tulemme joko toimimaan vanhoista malleistamme käsin, tai toimimme puolitietoisesti. Esimerkkinä tästä voisi olla taiteilija, jolla on inspiraatio, mutta hän ei tiedä mistä se tulee tai mikä se oikeasti on. Tietoisuustapahtuma on sukua taiteelliselle luomistapahtumalle. Jokainen luomistapahtuma vaatii jonkinlaisia ylimääräisiä voimia, joita emme rutiininomaisessa elämässämme aina tiedosta. Mikäli olemme harjoittaneet ajattelumme havainnoimista, ja sen vapauttamista, pystymme huomioimaan arkisen tietoisuutemme takaista henkistä maailmaa. Olemme joka hetki yhteydessä siihen, ja jokainen havaintomme, ajatuksemme, tunteemme ja tekomme ovat lähtöisin tästä maailmasta. Kun tiedostamme elävän ajattelun, voimme tarkastella, kuinka elävät henkiset ideat tanssivat ja ovat yhteydessä toisiinsa. Lopulta nämä voimat laskeutuvat mielemme kynnyksen läpi, luoden arkisen tietoisuuden valmiin maailman.
Voimme valita minkä tahansa havainnon, tapahtuman tai sisäisen kokemuksen kohteeksi. Esimerkiksi siivousta aloittaessa huomaamme, kuinka valmiit siivoukseen liittyvät mallit ilmestyvät tietoisuuteemme. Havainnoikaamme niitä hetken. Voimme jopa tietoisesti kutsua tunnemuistoja ja mielipiteitä siivouksesta mieleemme, ja tällä tavalla huomaamme, että emme koe itse siivousta, vaan menneisyytemme verhot toiminnan sijaan. Tämän jälkeen siirrymme havainnoimaan tätä automaattista ajattelun voimaa, joka järjestää ja luo arkisen tietoisuutemme.
Harjoiteltuamme ajattelun havainnoimista, alkaa ajattelumme voimat vapautua niiden automaattisesta toiminnasta. Voimme nyt ohjata ajattelumme vanhoista mielemme malleista siivouksen elävään ideaan. Emme aluksi koe mitään muuta kuin tyhjyyttä, kun jätämme mielemme valmiit mallit sivuun. Tässä mielen tyhjyydessä voimme ajattelun avulla löytää uuden tietoisuuden tilan ja yhteyden siivouksen henkiseen voimaan. Tämä yhteys saa meidät kokemaan, että siivouksen idea on jotain ihan muuta kuin mielikuvamme siitä.
Koska olemme vapautuneet mielikuvistamme ja meillä on todellinen yhteys siivoukseen, voimme luovasti ajatella siivouksen suhteen uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Tässä olemme vapaita. Sen lisäksi, että olemme vapaita kokemaan siivouksen henkisen voiman, olemme vapaita luomaan uuden näkemyksen siivoamisesta ja valitsemaan kuinka siivoamme. Meidän ei tarvitse enää noudattaa vanhoja kaavoja arkisen elämämme jokaisessa tilanteessa, vaan voimme luoda näin valitessamme uuden tavan toimia läsnäolevasta hetkestä käsin.

Vapaus projekteissa

Vapautuminen samanaikaisesti kaikista mielemme malleista on mahdoton tehtävä. Meidän on siksi hyvä valita elämämme osa-alueista muutamia, joista aloitamme. Jos sen sijaan yritämme ahnehtia ja muuttaa kaikki tekomme vapaiksi samanaikaisesti, syö tällainen mahdoton idea voimiamme, emmekä ehkä saa lopulta mitään aikaiseksi. Joillekin sopii hyvin, että he aloittavat yksinkertaisista asioista kuten arkisista teoista, mutta usein heidän innostuneisuutensa ei riitä ylläpitämään muutokseen vaativaa tahdon voimaa. Tämän takia on suositeltavaa valita itselleen tärkeä ja jopa intohimoinen elämän osa-alue. Kun koemme rakkautta ja omistautuneisuutta toimintaamme kohtaan, on meillä suuri määrä voimaa käytettävissä, jonka avulla voimme ohjata tietoisuutemme vapautumaan mielemme malleista.
Mikäli harjoittaa taidetta, urheilua, opiskelee tai käy töissä, voi aloittaa vapauden harjoittelemisen esimerkiksi jostain näistä. Jos soittaa jotain musiikki-instrumenttia, kannattaa valita esimerkiksi jokin kappale, teorian osa, soittotekniikka tai tapa improvisoida. Otamme valitsemamme kohteen tietoisuuteemme ja annamme jälleen mielemme mallien, vanhojen muistojen ja tunteiden nousta sisäiseen tilaamme. Kun tulemme tietoisiksi näistä, siirrämme jälleen huomiomme tähän voimaan joka nimeää, nostaa muistoja ja tunteita mieleemme. Tämän voiman tiedostaminen ja kokeminen on erityisen tärkeää, sillä juuri tällä voimalla – sen elävöitettyämme – tiedostamme kohteemme elävän idean. Mitä enemmän opimme siirtämään huomiomme valmiista malleista niitä herättämään voimaan, sitä enemmän opimme tuntemaan omaa mieltämme. Mieli on nimenomaan tämän voiman lopputulos; kokoelma ajatus-, tunne- ja halumalleja, mielipiteitä ja maailmankatsomuksia. Kun tiedostamme tämän voiman – jota voimme kutsua nimellä muotovoima – saamme sen potentiaalia käyttöömme. Tähän tarvitaan vahvistunutta huomiointia ja sydämen rakkauden sekä omistautumisen voimia.
Muotovoiman elävöittämisen ansiosta pystymme tiedostamaan esimerkiksi musiikin teorian tai tekniikan henkiset voimat, jotka toimivat arkisen tietoisuutemme toisella puolella. Ymmärrämme elävässä ajattelussa, mikä on harjoittelemme kappaleen, projektin jota työstämme tai tekniikan jota yritämme kehittää todellisuus. Tästä elävästä voimasta käsin luomme uuden käsityksen valitsemastamme kohteesta ajattelun avulla, ja pystymme toimimaan vapaina vanhoista malleista luovasti ja elävästi.

Vapaus sosiaalisuudessa

Mikäli emme elä luonnon keskellä tai luostarissa, tärkeä osa elämäämme ovat muut ihmiset. Yhdessä toistemme kanssa voimme oppia elämästä ja itsestämme todella paljon. Huomaamme kuitenkin, mikäli tulemme tietoiseksi mieltämme luovasta muotovoimasta, että meillä on erityisen paljon valmiita mielipiteitä, muistoja ja tunnemuistoja juuri toisista ihmisistä. Voi jopa sanoa, että ilman tietoista itsensä kehittämistä, emme kohtaa toista ihmistä vaan ainoastaan oman kuvamme toisesta. Jos havainnoimme sosiaalisia keskusteluita, saatamme huomata, että usein ihmiset eivät puhu toisilleen vaan itselleen ja omalle mielikuvalleen toisesta. Jos haluamme todella kohdata ihmiset, on meidän vapautettava itsemme vanhoista mielemme malleista ja kohdattava heidät henkisessä tietoisuudessa.
Harjoiteltuamme kohteemme ja muotovoimamme havainnoimista sekä kohteen elävöittämistä huomioinnin ja rakkauden avulla, voimme tehdä tämän saman toiselle ihmiselle vapaudestamme käsin. Huomaamme silloin, kuinka helposti ajatukset ja tunnereaktiot tulevat kohtaamisten väliin, ja pystymme pitämään nämä kurissa vapautuneen muotovoiman avulla. Lopulta kohtaamme toisen henkisenä olentona vapaassa ajattelussa ja huomaamme, kuinka hän on jotain paljon suurempaa kuin meidän mielemme kuva hänestä. Opimme tällä tavoin kuuntelemaan, keskustelemaan ja toimimaan toistemme kanssa vapaudesta ja tietoisuudesta käsin.

Lopuksi

Vapauden filosofia ei ole ajatusrakenteita vaan uudenlainen tapa elää ja toimia. Henkisyydestä tulee arkipäivässä vaikuttava tietoisuuden tila, jonka kanssa toimimme luovasti tuoden uusia oivalluksia ja vapautta tekoihimme, sanoihimme ja ajatuksiimme. Jos alamme toimia ottaen hengen mukaan arkeen, voimme kohdata tulevaisuuden vapaina. Meidän avullamme henkinen ja fyysinen maailma voivat toimia sopusoinnussa. Ne eivät oikeastaan ole mitenkään erillään toisistaan, mutta on meidän tehtävämme ylittää mielemme rajat ja oppia elämään tietoisina ja vapaina olentoina.

No Comments Yet.

Leave a comment